Haloo STM, missä soten sisältöohjaus

(HS mielipide 9.2.2024)

Haloo STM, missä soten sisältöohjaus?

”Sitten pääsee lääkäriin”. Näin poliitikot vakuuttelivat vuosia sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) järjestelmää uudistettaessa. Yli puoluerajojen tunnustettiin perusterveydenhuollon kurja tila, jonot, päivystysruuhkat, alati vaihtuvat lääkärit, vanhushoivan niukkuus.

”Leveämpien hartioiden” uskottiin takaavan perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon saumattoman yhteistyön.

Kaks-säätiön kyselytutkimus (3.2.2024) kertoo karusti, että ihmiset eivät ole tyytyväisiä sote-uudistukseen. Reformi onkin valtavan suuri ja sen toteutus hyvinvointialueineen on vasta alussa. Huomionarvoista vastauksissa on kuitenkin se, että enemmistö ihmisistä uskoo sote-palvelujen vain heikkenevän tulevaisuudessa. Luottamus on pahasti rapautumassa.

Tutkimuksessa ihmiset vaativat yksiselitteisesti perusterveydenhuollon vahvistamista.Valitettavasti selviä merkkejä tästä ei näy.

Pelkään, että alueilla keskitetään palveluja sairaalalaitokseen. Ennalta ehkäisevä työ, avosairaanhoito ja lähellä olevat hoivapalvelut heikkenevät eikä digitalisaatiokaan pysy hoidossa ja hoivassa rengin asemassa.

Hyvinvointialueet kaipaisivat valtakunnallista ohjausta. Pelkät perustuslain pykälät eivät riitä ohjenuoraksi. Yhdyn professori Esko Kalimon näkemykseen (HS 29.1.2024). Alueet tarvitsevat erityisesti sisällöllistä ohjausta, jotta koko maassa rakennetaan yhdenvertaiset, laadukkaat asiakas/potilaslähtöiset sote-palvelut.

Missä ovat valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspolitiikka ja sen konkreettiset tavoitteet? Niin että haloo sosiaali- ja terveysministeriö. Itsehallinnollisia hyvinvointialueita ohjaa nyt yksinomaan valtiovarainministeriö. VM:n aktiivisuus on sinänsä perusteltua, koska rahat tulevat valtion pussista. VM vaatii nopeita säästöjä. Leikkaukset saattavat kuitenkin osoittautua lyhytnäköisiksi ja kestämättömiksi uudistuksen perimmäisen tavoitteen kannalta.

Pitkän sote-valmistelun aikana kehitettiin hankkeita esim. hoidon saavutettavuuden ja jatkuvuuden sekä ammattilaisten työhyvinvoinnin turvaamiseksi. Niitä pitää nyt panna toimeen alueiden erityispiirteet huomioon ottaen.

Järjestelmän kaikkein tärkein ja herkin osa ovat lähellä, ihmisten arjen tukena toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Näiden peruspalvelujen täytyy toimia joka hetki. Alueilla on priorisoitava peruspalveluja.

Eeva Kuuskoski

Eläkeläinen

(HS 9.2.2024)