Educa-messut avasi vaalikeskustelujen sarjan. Helsingin Sanomat raportoi, että puoluejohtajat olivat yksimielisiä varhaiskasvatuksen ohjauksen sekä lainsäädäntö- ja budjettivalmistelun siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriöön.

Minulle perustelut ovat jääneet hämäriksi. Esiopetuksen ja koulun aloittamisen helpottaminen eivät sellaisiksi riitä.

Opettajien etujärjestölle OAJ:lle kannanotot olivat varmasti mieluisaa kuultavaa. Onhan järjestö ajanut siirtoa jo pitkään, ja myös lastentarhanopettajat kuuluvat OAJ:hin.

Kunnissa on viime vuosina tapahtunut liikehdintää. Päivähoito on monissa kunnissa siirretty sosiaalitoimesta koulutoimelle. Ajankohtaisempi muutos on kuitenkin se, että kuntiin perustetaan parhaillaan niin sanottua elämänkaarihallintoa. Siinä kaikki lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiat ovat yhdessä hallinnossa, ikäihmisten asiat toisessa. Kuntakenttä on kirjava.

Me kaikki tunnemme kansainväliset Pisa-tulokset. Eri puolilta maailmaa ryntää vieraita ottamaan oppia peruskoulun onnistumisesta. Suomalaisessa koulussa kaikki pidetään mukana, myös ne, joilla on erilaisia hankaluuksia oppimisessa tai koulunkäynnissä.

Kansainvälistä tunnustusta on saanut myös suomalainen varhaiskasvatusmalli Educare. Siinä vauvojen ja pienten lasten hoidossa hoivalla ja kasvatuksella on molemmilla vahva paino.

Varhaiset vuodet ennen koulun aloittamista ovat ratkaisevan tärkeitä lapsen, nuoren ja aikuisen hyvinvoinnin kannalta. Pieni vauva tarvitsee ennen kaikkea syliä ja läheisyyttä. Jo kaikki se, mitä tapahtuu sikiöaikana, vaikuttaa merkittävästi koko elämän ajan. Siksi on tärkeää hoidossa ottaa lapsen tarpeet laajasti huomioon, ja tukea persoonan eheää kehitystä. Kysymys ei ole vain oppimisesta ja opettamisesta.

Varhaiskasvatusjärjestelmä ei tarkoita vain päiväkotien toimintaa. Siihen kuuluvat lapsen kotona tapahtuva hoito, kotihoidon tuki- ja vanhempainvapaajärjestelmät, perhe- ja laitostyyppinen päivähoito sekä moninainen kerho- ja muu avoin toiminta. Tässä on kysymys lasten ja perheiden lähipalvelusta, jossa myös vanhempien äänen kuuleminen on erittäin tärkeää. Vain siten voidaan aidosti tukea kotien kasvatustyötä.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat olla suureksi avuksi erilaisissa perheiden pulmatilanteissa. He voivat toimia myös siltana muihin palveluihin kuten perheneuvoloihin ja terveydenhuoltoon. Näin vahvistetaan varhaista tukea ja ennalta ehkäisevää työtä.

Varhaiskasvatuksen hallinnollinen siirto voi etujärjestön näkökulmasta näyttää hyvin yksinkertaiselta, mutta kysymys on isosta periaatteellisesta asiasta: mihin suuntaan varhaiskasvatuksen sisältö ja yhteistyö kehittyvät. Tulevaisuudessa tällä on suuret vaikutukset lasten ja perheiden arkielämään.

Tähänkin asiaan sopii presidentti Mauno Koiviston viisaus; jos systeemi toimii, sitä ei pidä ryhtyä ropeloimaan.

 

Eeva Kuuskoski

Linkki Uuteen Suomeen, jossa voit kommentoida blogia.:

http://eevakuuskoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59893-mihin-varhaiskasvatus