Lasten vai vanhusten puolella?

Onko ehdokas lasten vai ikäihmisten puolella? Tällaiseen kysymykseen Eeva kertoo törmänneensä viime viikkojen aikana.

- Kysymystä ei pitäisi asettaa sillä tavalla. Tulisi nähdä, että eri ikäpolvet ovat riippuvaisia toisistaan ja voivat luoda iloa toisilleen. Siinä on kuultava myös vanhenevien ihmisten ääntä, hän sanoi Cafe Lasipalatsin kahvitilaisuudessa.

Eeva lisäsi, että jos jäljellä on vain yksi euro, se kuuluu lapsille.

- Heillä ei ole äänioikeutta, he ovat täysin riippuvaisia meistä aikuisista.

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kanssa yhdessä järjestetyn kahvitilaisuuden teemana oli Kasvurauha lapsille, vastuu kulkee sukupolvien ketjussa.

- Kasvurauha riippuu meistä kaikista. Miten lapset saavat elää ensimmäiset 20 ikävuottaan. Siinä on hyvä kolmen aan oppi: 1.Lasten kasvatuksen on saatava arvostusta. 2. Vanhemmilla on oltava läsnäolevaa aikaa lapsille. 3. Perheet tarvitsevat ihmiselämän tärkeimpään tehtävään, lasten kasvatukseen, apua ja tukea, Eeva sanoo.

Jutteluvirasto vai me itse?

Suomalaisen yhteiskunnan nykymenoa kuvaavan esimerkin Eeva poimi vastapäisestä Helsingin Pääpostista. Sen aulassa oli viikon ajan yrityksen ilmoitus (ks. kuva): Tervetuloa ikäihmisten jutteluvirastoon.

Siellä, "virastossa" luvattiin tarjota kiireetöntä juttelua kahvin ja pullan kera ilman sen kummempaa asiaa. Samaan aikaan mielenterveysviikolla kysyttiin, kuka välittäisi minusta.

- Mitä tämä ilmentää, Eeva kysyy.

- Luodaanko tällä mielikuvaa, että voisimme lähettää äitimme "jutteluvirastoon" sen sijaan että antaisimme omaa aikaamme tai eläkeläisjärjestön ystäväpalvelu kävisi äitimme luona, hän aprikoi.

- Oma näkemykseni on, että julkisen vallan, kunnankin, ja markkinoiden on luotava edellytyksiä kukkivalla kansalaistoiminnalle ja meidän ihmisten omalle välittämisen vastuunotolle. Me ihmiset elämme rakkaudesta.