Terveyserojen vähentäminen ei voi odottaa

Köyhyyden, työttömyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden sekä terveyserojen vähentäminen on kiireellinen ja välttämätön tehtävä myös silloin, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.

Tällaisen viestin Eeva vei Juho Vainion säätiön 50-vuotisjuhlaan Finlandia-taloon esittäessään valtiovallan tervehdyksen. Säätiö tukee kansanterveyttä edistävää tutkimusta tänä vuonna miljoonalla eurolla.

Terveyserot kasvaneet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen raportin, Suomalaisten hyvinvointi 2010, mukaan suomalaisten terveys on yhä kohentunut ja elämänlaatu on korkea.

- Mutta samaan aikaan terveyden, toimeentulon ja hyvinvoinnin sosioekonomiset erot ovat kasvaneet, Eeva huomautti.

- Tämä on vakava viesti siitä, että kansalaiset jakautuvat yhä selvemmin kahteen ryhmään; menestyviin ja terveydestään huolehtiviin ja toisaalta syrjäytyviin ja epäterveellisesti eläviin. Valitettavasti terveyspalvelujenkin käytössä näyttää siltä, että ne, jotka eniten apua tarvitsisivat, ovat helposti jäämässä vähemmälle.

- Tämä kehityssuunta on ollut nähtävissä jo vuosia, mutta emme ole pystyneet kääntämään kehityksen kulkua.  Tästä syystä kaikki ne toimenpiteet, joilla voidaan vähentää köyhyyttä, työttömyyttä, sosiaalista eriarvoisuutta, ovat kiireellisiä.

500 yli 100-vuotiasta

Eeva muistutti, että itsenäisessä Suomessa ihmisten terveys on kohentunut koko ajan. Tänä päivänä keskuudessamme elää 500 yli 100-vuotiasta. Arvioiden mukaan vuonna 2030 yli 100-vuotiaita suomalaisia on jo 2200.

- Olemme kulkemassa vahvasti kohti neljän sukupolven yhteiskuntaa.

Omat valinnat tärkeitä

Hyvinvointimuutosten takana on monia kehityskulkuja. Ihmisten terveys on riippuvainen elinoloista, elämäntavoista ja sosiaalisista vuorovaikutussuhteista. Terveyspolitiikkaa ovat myös elinympäristöön, koulutukseen, työelämään, sosiaaliseen turvallisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät päätökset.

- Samalla tärkeätä on muistaa, että ihmisten, perheiden ja yhteisöjen omat valinnat ja arkitoiminta ovat usein jopa tärkeämpiä kuin julkisen terveydenhuollon toimet.

Eeva huomautti, että myös kansanterveysjärjestöillä ja tutkimussäätiöillä, niin sanotulla kolmannella sektorilla, on ollut suuri merkitys suomalaisten terveydentilan paranemisessa. Ne ovat tuottaneet tietoa terveysongelmista ja niiden syistä, kokeilleet ja kehittäneet uusia keinoja terveyden edistämiseen ja tuottaneet myös palveluja silloin, kun julkinen valta ei ole siihen pystynyt.

Liikunta paras lääke

Eevan mukaan iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn säilyminen on yksi ajankohtaisista yhteiskuntapoliittisista tavoitteista. Ikäihmisenkin terveys rakentuu pääosin lapsuudessa ja keski-iässä, mutta toimintakykyyn voi kuitenkin vaikuttaa myös eläkeiässä. ”Koskaan ei ole liian myöhäistä”, oli sitten kysymys säännöllisestä ruokailusta tai tupakoinnin lopettamisesta.

- Arvokas tieto on, että säännöllinen ja oikein annosteltu liikunta ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä paremmin kuin mikään tunnettu lääke.

- Tiedämme, että terveyden edistämiseen panostaminen kannattaa taloudellisesti.

- Tässä on tärkeä viesti valtion rahakirstun vartijoille ja myös työnantajille ja työntekijöille. Työikäisen väestön terveyden vaaliminen ja työpaikkojen hyvinvointi edistävät työssä jaksamista, ennalta ehkäisevät työkyvyttömyyttä ja näin pidentävät työuria. Tämä kaikki vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan talouden pohjaa. Hyvinvointi, yhteiskunnan taloudellinen pohja, on pidettävä kestävänä, Eeva sanoi Finlandia-talossa.